... että en tiedä, miten päin olisi. Olen lukenut erilaisia blogeja ym. kirjoituksia
yli vuoden ja alussa ajattelin, että pysynkin vain lukijana. Harvoin
olen edes mitään kommentoinut. Paitsi silloin, kun on ollut aivan
pakko. Muutaman viime viikon aikana olen sitten pähkäillyt, että josko
sittenkin..? Miksen minäkin..? Ehkä saan tällä tavoin
kirjoitusinnostustani rauhoitettua -taikka sitten en. Eikö melkein
kaikkea pidä ainakin kokeilla. Alku on pirun hankalaa, kuten aina. Jo
tuon nimen nappaaminen oli työ sinänsä; ja totta kai se on ollut jo
olemassa, mutta se on voi voi... Jos se jotakuta häiritsee, niin
saapi kokeilla vaatia sitä muuttamaan. Nyt vaan tuntuu tuo oikealta.
Palaan asiaan ehkä sitten, kun olen enempi sinut tämän kirjoittelun
kanssa.
Blogimaailmasta löytyy paljon kirjoittajia, joita luen epäsäännöllisen
säännöllisesti. Joitakin voisi pitää oikeastaan esikuvina tai ainakin
ne ovat innostaneet tietämättään (?) kokeilemaan myös itse tätä
naputtelua. Laittaisin, jos osaisin, linkeillä kiitokseni niille, mutta
laitan tähän heti kärkikaksikon; Mean Menopaussi ja Muistijäljet. ON toki paljonpaljon muitakin ja toki se Pinserin lista on ollut kaiken hyvän ja pahan alku, että tässä ylipäänsä jaarittelen.
Tarkoituksena on kirjoittaa mitä milloinkin mielessä on taikka vaikka
asian vierestä. Välillä on tehnyt mieli urputtaa jostain
asioista, kun lukee Aamulehden yleisönosastoja ja/tai kun liikkuu
kaupungilla ja ylipäänsä ihmisten ilmoilla. Joskus ei tarvita, kuin
roskien vienti, niin kiukunpuuska puhaltaa alta aikayksikön. Onhan se
hyvä, että kerrostaloasukkaatkin ovat oppimassa kierrättämään, mutta
onko ihan pakko laittaa maitopurkit lehtikeräysastiaan ja biopönttöön
roskat muovipussissa? Toisinaan käynti roskakatoksessa aiheuttaa sen,
että vain maalaisjärkeni estää tekemästä jotakin vielä typerämpää. Ei
muuta, kuin kameravalvonta ja sakotuskäytäntö niihinkin loosseihin,
niin eiköhän ihminen opi. Ai, ei vai? Sitä minäkin jaksan epäillä.
maanantai, 31. tammikuu 2005
Kommentit