Satuinpa näkemään tänään teeveestä pätkää tutuista maisemista. Koti-ikävä nosteli päätään, mutta onneksi sitä kesti vain varttitunti. Mielessä tosin kävi, että pitäisikö tässä vielä palata juurille, koska sielläpäin kaikesta huolimatta uskotaan ja luotetaan tulevaisuuteen, kaikesta hurlumheistä ja rakennusurakoista päätellen.

Ei nyt kuitenkaan. Suurta haloota siellä on ennenkin huudeltu, mutta lopputulokset - ne on jääneet vähemmälle. Jatketaan siis eloamme täällä ja luetaan vaan sanomalehdistä, mitä ne siellä touhottaa. Kaikella kunnioituksella.

Olin tänään kahden tulen = työtehtävän välissä. Haenko jatkuvaan iltavuoroon vai 3-vuorotyöhön. Hain jälkimmäiseen. Vaihtelu virkistää.

Vielä kun saisi sen työn.