Piti
aamulla taas odottaa, että sumu vähän hälvenee, ennenkuin lähdin
autonrattiin. Reissu takana ja nyt on vähän parempi mieli, kun sain
asiat hoidettua, kuten kirjeet postiin. Kun ei sitä askelmittaria
vieläkään ole tullut, niin ei tässä nyt niin hirmuista intoa ole joka
päivä askeltaakaan. Välillä voinee liikkua autolla. Jahka tässä sen
mittarin saan, niin tiedä, vaikka kuinka innostun. Toiveajattelua.
Päivän lehdessä oli listattuna asioita, mitkä ärsyttävät ihmisiä ja
niitähän riitti. Osan kyllä allekirjoitan itsekin, esimerkiksi
autoilijat, jotka tulevat liikennevaloissa takapuskuriin kiinni. Onko
ihan pakko? Ei sieltä minun takaa pääse sen nopeammin menemään
liikennevaloista, vaikka olisi kuinka kiinni. Pahimmassa tapauksessa ei
päästä ollenkaan lähtemään, jos sattuukin käymään niin, että valahdan
pari senttiä liikaa taaksepäin. Mites se suu sitten pannaan? Mistä
saisi sellaisia takaikkunaläpysköitä, joissa varotettaisiin
takanaolijoita, että onkohan ihan viisasta ajaa niin lähelle. Siinä
voip olla omat riskinsä.
Outi kirjoitti kengistä
tässä taannoin ja kuinka ollakaan, menin ja muistelin tiskatessa,
montakos paria niitä nyt onkaan. Aika tarkalleen 10. Tusinan verran
olisi, ellen olisi yksiä "juhlamonoja" ja kesäkenkiä vienyt
kierrätykseen, kun en niitä tarvinnut ja muutenkin vierastin. Kaikki kenkäparini ovat mustia,
paitsi kahdet lenkkarit ovat vähän sinnepäin. Mutta löytyy;
kumisaappaat, talvitöppöset lenkille, talvikengät/nilkkurit (visnu,
mikä sana!), kolmenlaiset kävelykengät ja kahdet sisäkengät, joista
toiset toimittavat nykyisin parvekekenkien virkaa. Että näillä on
pärjättävä, ja pärjätty, eivätkä vanhemmat todellakaan ole suutareita.
Minähän sanoin, että kenkienosto ei ole siitä mukavimmasta päästä, eikä todellakaan tärkeimmästä,
minne vähät rahani laitan. Sitäpaitsi säilytystilaa on muutenkin liian
vähän, niin jos tässä vielä kenkiä alkaisi hamstraamaan, niin ei hyvää
seuraa. Ja mihin niitä ihminen (yleensä nainen) kymmeniä pareja edes
tarvitsee? Kysyn vaan!
keskiviikko, 23. marraskuu 2005
Kommentit