Tässä nyt on mennyt jo monta monituista aamun tuntia, kun olen yrittänyt käynnistyä. Eilen oli vähän samaa vikaa, mutta kun oli pakko leikkiä sosiaalista ja käydä kaupungilla. Tänään ei taida olla mitään velvollisuuksia, mitä nyt aioin petivehkeet kantaa pihalle.

Ostin eilen uusia lautasliinoja ja Scrabble-pelin, ettei vaan tule ajankuluongelmia. Pilttipurkkiaskartelukin on jatkunut pienellä teholla. Niiden kanssa täytyy vaan aina pelleillä kostealla luutulla, ennenkuin pääsee syöntivaiheeseen. Eihän niitä pirukaan saa muuten auki! Mieli teki myös ostaa vesivärit, vaikken niillä mitään osaa tehdäkään. Tai voisihan niillä laveerata vaikka korttipohjia. Joskus ala-asteella kuulin eka kerran koko sanan ja aina siitä tulee mieleen vesivärit ja sen luokan opettaja. Opettajasta taas muistuu  mieleen vaikka mitä, mutta ne nyt ei tähän liity ollenkaan. Muutenkaan en ole niin halukas muistelemaan kouluaikoja. Ei sillä, että niissä opettajissa se syy olisi. Ei ole.

Vaaleista sen verran, että pitää taas ajatella uusiksi koko touhu. Vähän otti sunnuntaina päähän, kun tulos ratkesi. Nyt pitää kahdesta valita se pienempi paha. Toisaalta tiedän jo kantani, mutta vähän pitkin hampain menen ääneni antamaan. No, 6 vuotta kuluu nopeasti.

Otin niskalenkkiotteen ja vien nyt ne täkit ja tyynyt pihalle. Muuten tästä ei tule yhtään mit....