"Hyvä asiakkaamme
Kiitos Sinulle, että olet valinnut HT -lehden omaksesi. Lehden suosio
on viime aikoina kasvanut niin paljon, että tilaajalahjaksi varaamamme
askel/pulssimittarit ja jumppakuminauhat pääsivät valitettavasti
loppumaan kesken....
....Toimitamme lupaamamme lahjan Sinulle joulukuun puolivälissä heti kun uusi erä tuotteita saapuu Suomeen."
Dodih! Olin jo aikeissa laittaa asiakaspalveluun tai jonnekin viestiä, että missä se mittari
viipyy, tahdon päästä askeltamaan oikein urakalla! Onko minua höönätty?
Mutta onneksi nukuin taas pari yötä ja päätin pysyä poikkeuksellisesti
kotona tämän maanantain, niin
ehdin saamaan postissa ko. kirjeen. Säikähdin tosin, että nyt sieltä
tulee joku muistutuslasku; heti olin puolustusasemissa, että ihan varmasti olen laskun maksanut! Vaan
loppu hyvin, kaikki hyvin. Kaikelle on aina selityksensä, sen huomasin
taas. Ja pääseepä ainakin aloittamaan uuden vuoden askelilla, jahka
laitteen saan toimimaan vuoden loppuun mennessä. Siihen asti saanen
ottaa edelleen vähän kevyemmin.
Eilen pelattiin miehen kanssa Monopolya. Ihan sitä tavallista, tamperelaista odotellessa. Voi että! Olen viimeksi pelannut sitä
joskus ala-asteella ja olen halunnut sitä peliä itselle sieltä saakka.
Mutta ei saanut pikku-Tinka aina haluamaansa (vaikka ainut lapsi olikin
ja kaikki aina väittävät,
että ainokaiset saavat kaiken periksi. Noup!), paitsi nyt reilun 20
vuoden jälkeen. Ajattelin, että kärvistely saa luvan loppua nyt. Pientä
muistinvirkistystä piti harrastaa ja yrittää malttaa lukea ohjeita,
mutta niin vain mieskin innostui lapsuutensa pelistä. Lisää peli-iltoja
luvassa (ja uusia pelejä, jos se minusta on yhtään kiinni.)!
maanantai, 5. joulukuu 2005
Kommentit