Kyllähän minä Vinttiä uskoin, kun hän sanoi, että eka viikko voi olla tuskaa (oma sanavalintani), mutta pikkuhiljaa se pyöräily siitä iloksi muuttuu. Huomasinpa senkin, että yksi ylämäki meni nyt heittäen ohi, kun viimeksi eka kerran siitä mentyäni tuli testattua kyllä kaikki voimat, tahdonvoimasta lähtien.
Sorsien kokoontumisajot
Sorsapuistossa en ole käynyt sitten 90-luvun,
mutta onhan Hatanpäälläkin omansa
mutta onhan Hatanpäälläkin omansa
Mikäpä siellä sairaalassa on ollessa; töissä tai potilaana, jos vaan liikkeelle pääsee, kun vieressä on niin hieno paikka ja ympäristö on muutenkin vertaansa vailla.
Pulleroita kulleroita
Viimeksi näitäkin nähnyt pikkulapsena, kun kävimme uimassa rannalla, missä oli paljon kissankelloja ja paarmoja, kieloja ja heinäsirkkoja. Oranssin kukan nimen unohdin heti, kun en sitä muistiin kirjoittanut.
Vilkuti vilkuti!
Pulleroita kulleroita
Viimeksi näitäkin nähnyt pikkulapsena, kun kävimme uimassa rannalla, missä oli paljon kissankelloja ja paarmoja, kieloja ja heinäsirkkoja. Oranssin kukan nimen unohdin heti, kun en sitä muistiin kirjoittanut.
Vilkuti vilkuti!
Poislähtiessä huomasin jonkun Gellarigallerian tai vastaavan. Näytti sen verran pelottavalta paikalta, etten uskaltanut edes kuvaa pysähtyä ottamaan. Mieli teki mennä kurkkaamaan ovesta, mutta olen sen verran arkajalka, että hämärät ja vieraat kellarit saavat puistatuksia aikaan. Mikähän se mahtaa olla? Oikea galleria vai jonkun koti?
Ajattelin, että kierrän kaupungin kautta kotiin, mutta ajatukset jotenkin sekosivat, kun tulin Hatanpään toiselle puolelle. Heti oli pitkin poikin Puskajusseja, kuka vallannut penkin, kuka maatilkun siitä vierestä. Kaksi matkalaista oli valinnut hyvän paikan; ei tiennyt haisevatko ne vai viereinen jätevedenpuhdistamo. Veikkaan maassa pötköttelijöitä, näky oli sen verran ..hurja. Viinikan liikennehässäkkään en sitten päässyt, mutta ehkä joku toinen päivä.
Nyt alkoi sen verran poljinjalkaa kutittamaan, että täytyy päästä huomennakin johonkin päin, jos ei muuta tärkeämpää tule (ja mistäpä tulisi?). Alkaa nämä kotikulmat tulla tutuiksi, joten kartta esille ja nenä kohti uusia tuulia.
Ajattelin, että kierrän kaupungin kautta kotiin, mutta ajatukset jotenkin sekosivat, kun tulin Hatanpään toiselle puolelle. Heti oli pitkin poikin Puskajusseja, kuka vallannut penkin, kuka maatilkun siitä vierestä. Kaksi matkalaista oli valinnut hyvän paikan; ei tiennyt haisevatko ne vai viereinen jätevedenpuhdistamo. Veikkaan maassa pötköttelijöitä, näky oli sen verran ..hurja. Viinikan liikennehässäkkään en sitten päässyt, mutta ehkä joku toinen päivä.
Nyt alkoi sen verran poljinjalkaa kutittamaan, että täytyy päästä huomennakin johonkin päin, jos ei muuta tärkeämpää tule (ja mistäpä tulisi?). Alkaa nämä kotikulmat tulla tutuiksi, joten kartta esille ja nenä kohti uusia tuulia.
Kommentit