Näinköhän tässä tämä kesä menee ja istumalihakset paranee pyöräillessä tai muuten vaan haahuillessa. Huono tuuri jatkuu edelleen. Sain viimeinkin päätöksen siitä työasiasta, josta vähän innostuin vaikkakin aika epäuskoisesti.  ”...toimihenkilö, joka oli hakenut toisiin tehtäviin, ei tullutkaan valituksi eikä meille siten näillä näkymin palkata lisätyövoimaa kesäksi...”

Näinhän sen pitikin mennä, kun on minusta kyse. Pakkaan kohta kimpsuni ja kampsuni ja muutan puis tästä kaupungista. Eihän tämä voi olla näin vaikeaa! Vaan kun on. Onhan se kyllä harmi sen toisenkin puolesta, jos olisi halunnut vaihtaa maisemaa, eikä nyt sitten päässyt.

Nyt on taas odotettava, miten käy sen uusimman haun kanssa. On tämä kyllä – mieluummin kulutan postimerkkejä kirjeisiin ja kortteihin, kuin hakemuksiin, mutta minkäs teen.

Vintti kirjoitti painavaa asiaa työttömyydestä. Eipä ole mitään lisättävää.