Haukotuttaa
niin maan perusteellisesti, mutta kokeilenpa nyt kuitenkin, ehdinkö kirjoittaa
merkinnän, ennen kuin nukahdan tähän näppikselle. Päivätorkut voisivat
piristää kummasti, koska tämä väsy ei liene ukkosesta (HKIn pallukka toimii ja näyttää hyvin) johtuvaa.
Lähdettiin
aamupäivällä ajelemaan vaihteeksi tietä E12 ja 3.
Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Kyröskoski-Ikaalinen. Vaasaan asti se tie vie,
mutta käännyttiin vielä tänä päivänä takaisin. Sekin hyvä puoli näissä etelän
kaupungeissa on, että voi lähteä mihin
suuntaan vaan, niin aina tulee uusia paikkakuntia vastaan.
Matkalla alkoi sataa
vettä, joten autostakin peseytyi enimmät siitepölyt pois. Pieleen meni tosin
ajatus valokuvaamisesta, kun en viitsinyt vesisateessa kökötellä kameran kanssa
pitempiä aikoja. Valkovuokkoja oli pientareet
täynnä, mutta kuski, etelän kasvatti ja etelän kukkiin tottuneena, ei pyynnöistäni
huolimatta suostunut pysähtymään. Sinne jäivät nekin ihanuudet.
Ikaalinen
vaikutti vallan nätiltä paikalta. Vesisade haittasi parempaa tutkailua ja
kamerointia, mutta voi vaan kuvitella, miltä se seutu näyttää kesällä! Ja mikä se oli se Vanha Kauppala tms. Ihana portti, jonka takana alkoi vanha Ikaalinen? Siltä se ainakin näin äkkiseltään näytti. Sinne
voisi mennä vaikka uudelleen.
Taitaa olla jossain Kyrösjärven rannalla
Sulaa ja kylmää vettä
Tuolla rannalla tupsahti mieleen yksi kesä 90-luvulta (yllätysyllätys), jolloin kävimme yhden kaverini kanssa ihmettelemässä Heinolassa. Olimme tulossa Ilosaarirokista ja menossa Hämeenlinnaan, kun totta kai piti Heinolassa pysähtyä. Kävimme yhdessä "venesatamassa" pesemässä hampaat ja lähipuistossa (kartan mukaan se voisi olla Vanhan kirjaston puisto) pidimme muuten vaan evästaukoa ja ihmettelimme, miten hienolta kaikki siellä näyttää. Tiedä sitten, näyttääkö enää. Pitäisi käydä joskus uudelleen. Mukavan pieni torikin siellä ainakin silloin oli.
Kamalasti paljon olisi paikkoja, minne haluaisin vielä mennä käymään. Porvoossa en ole koskaan käynyt, Porissa ja Vaasassa vuosia sitten, Hämeenlinna ja Lahtikin ihan tuossa matkan päässä. Lahdestakin ehtii kaveri käymään paljon useammin täällä, kuin minä siellä. Siinä on sellanen kaupunki, mitä myös muistelen pelkällä hyvällä - eivät ole tyhjää poliisit pysäytelleet eikä säikytelleet, kuten Jyväskylässä.
Lahdessa tuli aikoinaan käytyä muutaman kerran Kasisalilla keikoilla ja Torvessa. Kerran nukuttiin yksi yö autossa kadun varressa, kun kavereiden keikan jälkeen yöpaikka petti. Yöunet jäivät sillä kertaa vähän vähille, kun keskustassa piti omaa iloaan joku saksofonisti. Hieno soitin muuten, muttei keskellä yötä keskellä kaupunkia, kun yritti nukkua. Kaverit kuorsasivat pienessä kaljassa, minä torkuin ja pilkin. Hyvin selvittiin siitäkin reissusta, nykyisin niitä vaan muistelee lämmöllä ja pienellä ihmetyksellä, että kaikkea sitä on sattunut ja tapahtunut. Miksi ei enää? Mihin se kaasu- ja menojalka on kadonnut? Tallella se taitaa olla, vaikkakin elää vähän säästöliekillä.
Kävin kyselemässä sitä pyörääkin, kun aloin ahistua ajatuksesta, josko sitä on enää tallessakaan. Mutta siellä se oli, ei ole turhaan tunnistusmerkkejä. Höölinä lupasivat, että maanantaina. Saapas näkee. Siihen mennessä ehtii ilmat muuttua moneen kertaan.
Kommentit