Huomaa taas kaikesta, mikä aika on tulossa. Ruoka maistuu paremmin kuin hyvin ja voisin syödä koko ajan jotakin. Onneksi on kuitenkin vielä sen
verran itsekuria ja itsesuojeluvaistoa jäljellä, että voin myös olla
menemättä keittiön puolelle. Tai jos menen, juon vettä tai nappaan
jonkun hedelmän. Puntari on jo muutaman päivän näyttänyt yläkanttiin ja
vaikka se ei varsinaisesti ole "punaisella", niin järki sanoo, että
jotain tarttis tehdä, ennenkuin tässä ote lipsuu liikaa. Kerään vielä
intoa ja odotan oikeita koiranilmoja aloittaa ne kävelylenkit taas.
Lenkkarit ovat jo menosuunnassa.
Tänään tehtiin pottumuusia ja paistettua lohta ja kun sekään ei
riittänyt, tein vielä illan ratoksi vohveleita pitkästä aikaa. Koko
illan on mielessä ollut paketti lakritsijäätelöä, joka odottaa
korkkaamista pakkasessa. Kaupasta ostin Marie-keksejä, että on edes
jotakin kahvin kanssa. Terää voisi tehdä BB:n malli; vettä ja näkkäriä. Kyllähän niilläkin pärjää, jos on pakko. Vaan kun ei ole. Sehän se tässä mättääkin.
Toinen selvä merkki on se, että tykkään käydä kaupoissa. En tarkoita shoppaamista, koska ei se sitä ole ja inhoan sitä
sanaa. Rahaa vaan menee liikaa, jopa ruokakaupassa, kun ostan, mitä
mieleen tulee ja mitä puutelistalla lukee. Näihin aikoihin teen
nimittäin listaa, mitä pitäisi ostaa.
Ja koskapa tässä nyt viime päivät ovat menneet siivotessa (koti on
puhtonen ja ojennuksessa taas vähän aikaa, vaatehuone vaan odottaa
vuoroaan), niin puutelista on kasvanut pikkuhiljaa.
Muista merkeistä tarvinneeko mainita, kun kaikilla ne taitaa olla aikalailla samoja. Räjähdysvaara siis kehkeytymässä!
Mistä muuten kerrostaloasukas saa hiekkaa? Ihan vaan riittävän pieniä
määriä kukkalaatikkoon. Tänään kiertelin miehen kanssa muutamia
liikkeitä, mutta niiden multien ja kalkkien joukosta ei osunut silmään
hiekkaa. Vai pitääkö mennä lemmikkieläinosastolle? Pihan hiekkalaatikko
ei kovin hotsita, vaikka se olisikin lähin ja helpoin tapa hommata
sitä, mutta talon/pihan asukit tietäen; ei kiitos. Olen mieluummin
ilman. Huomenna ajattelin istuttaa kukkasipulit, että on sitten
keväällä, mitä odottaa ja odottaa ja odottaa..(ja
huomata kenties, että laatikosta ei nouse muuta, kuin rikkaruohoja, jos
niitäkään). Kaiken varalta ostin myös kahdenlaisia kanervia vai mitä
lie olivatkaan; värivalikoima niissäkin laajentunut, ettei perässä
meinaa pysyä.
lauantai, 24. syyskuu 2005
Kommentit