...nukutuista tunneista. Jos eilen ei olisi Euroviisujen lisäksi tullut muuta ohjelmaa, olisin Lordia odotellessa varmaan nukahtanut. Niin tylsiä ja mitäänsanomattomia lauluja tuli pitkin iltaa, että väkisinkin meni kanavasurffailuksi.

Suomella ei kyllä ollut mitään hävettävää! Esityshän ainakin erottui joukosta ja kappalekin - sehän on oikeasti hyvä, minä ainakin tykkään. Suurimmalla osalla maista oli pääasiana ihme riekkuminen ja tissit. Niilläkö sitä muka varmistetaan jatko? Hei hallelujaa! Ei mene ainakaan tässä päässä läpi.

Carolan Främling oli silloin joskus lapsena kova juttu, mutta tämä eilinen. Hohhoijaa. Minusta siinä ei ollut mitään hyvää. Ehkä minussa asuu pieni Jarkko Valtee, mutta kun silloin katsoin niitä ennakkoesityksiäkin, niin olin liian paljon samaa mieltä Jarkon kanssa, erinäisistä esityksistä. Ja ärsyttää se Carolan leuan louskutus! Jos ei ääni väräjä muulla konstin, mieluimmin ilman konsteja, niin se on voi voi.

Liikutuin sen verran Lordin esityksestä tai paremminkin sen aiheuttamasta reaktiosta yleisössä, että kaikki on mahdollista lauantaina. Voihan olla, että yllätyksiä tulee, kun ne "varmat maat" pääsevät lavalle, mutta ei nyt kovin huonosti voi mennä. Itku meinasi sokaista siinä vaiheessa, kun tulos ratkesi ja Suomi pääsi finaaliin! Kannatti valvoa! Huomenna valvotaan taas. Toivottavasti en väsy alkuillasta, kun on treffit. Ihan vaan naisten kesken.

Entäs Suomen jääkiekkopeli! Sehän oli pitkästä aikaa kivutonta katsottavaa. Kaikki toiveet on myös sillä kentällä. Ensin on kuitenkin mentävä tämä perjantai. Lisää kahvia ja Korentoa koneeseen.