Tänään on se odotettu päivä jollain suunnalla, kun uusi Ikea avasi ovensa. Vielä kesällä tämä päivämäärä tuntui olevan kaukana jossain ja pienet oli suunnitelmat, josko viimistään joulun tienoilla pääsisin käymään ostoksilla. Minun Ikea-ostokset kun on tunnetusti aivan valtavia. Eka kerralla jonotin pikkuämpärin takia, viimeksi paistinlastan. Nyt, kun olisi pätäkkää käytettäväksi vähän enemmän, taitaa pitemmät vapaat olla vasta tulevana kesänä. Noh, onpa siihen mennessä pahimmat ruuhkat jo varmasti alta pois.

Niin, tästä tämänhetkisestä märästä räntäsadesäästä huolimatta se on kesä taas tuloillaan ja ensimmäinen oikea kesäloma ikinä. Sattuu, kun hymyilyttää.

Käytiin tänään kostealla lounaalla työporukan kanssa (s
e kosteus tuli tosin vesisateesta). Heille se on lähes joka päiväistä, mutta minä nautin, kuin 15. päivä konsanaan, koska tavallisesti mussutan omia eväitä taukotiloissa. Oli kyllä mukava irtiotto työpäivästä ja muutenkin paikka ja ruoka oli tosi hyvää. Tiukkaa teki palata lähtöpisteeseen ja jatkaa hommia. Röyh!

Muutenkin tässä on
tulossa rientoja työkavereiden kanssa roppakaupalla entiseen verrattuna. Luvassa on baarikierrosta ja ulkoruokintaa, pikkujouluja unohtamatta. Mutta mikäs lähtiessä, kun mukaan kutsuvat ja mielelläni lähden. Sen verran mukavaa ja hauskaa porukkaa, että en mieti kahta kertaa. Nyt on otettava ilo irti, kun siihen kerrankin on mahdollisuus. Kärvistelen sitten taas, kun on aika.