Lupaavasti alkava viikko. Samassa sängyssä nukuttu yö (ei tosin täysin kuorsaamatta, mutta pidin aika hyvin naamavärkkini ja ojentajalihakseni kurissa, joten mies sai jatkaa uniaan kellonsoittoon asti. Tiukkaa se teki, mutta piste minulle.) ja kuumeeton aamupäivä. Katsotaan, mikä on olo illalla, kun olen tässä täpinöinyt ensin aikani.

Kaiken lisäksi posti tuli jo heti klo 9 jälkeen. Seassa pe-su Kotiseudun sanomien lisäksi jälleen postikortti maailmalta ja muuta mukavaa. Lisää näitä hyviä postipäiviä, niin laskutkaan eivät pahemmin ahista.

Kirjakerhosta aion nyt tilata, kun sitä viimeinkin saa, Anu Myllärin Adoptoitu-kirjan. Joka kerta, kun olen lukenut hänen haastatteluja tms. olen itkeä tirauttanut pari kyyneltä pelkästä liikutuksesta, joten minulla on omat odotukseni tuon kirjan suhteen. Aika näyttää, miten käy. Palannen asiaan.

Postin seasta löysin myös yhden lehden, minkä muistin jo ”lukeneeni”. Olin napannut sen jokunen aika sitten kauppareissulla ilmaiskärrystä. Nyt se tuli oikein nimellä luukusta. Pöh! Osoitelähde: Poste Interestante. No, just joo! Jos joskus hamassa menneisyydessä on ruksinut joitakin kohtia, siitä saanee kärsiä aikansa. Nyt, kun yritin poistaa tietoni heidän rekisteristään, siellä vaaditaankin jäsennumeroa, josta ei tietenkään tuossa osoitelapussa ole mitään havaintoa. Helppo tapa pitää asiakkaat omilla listoilla. Noh, antaapa tulla seuraava lähetys, niin otan toisella tavalla yhteyttä.