Puoli päivää poissa koneelta ja mikä on tulos? Päivittyneitä blogeja on taas niin paljon, ettei tiedä, mistä aloittaa. Hirvittää ajatella, että tästä jos "joutuu" töihin, niin tämä tämmöinen on sitten melkein joka päiväistä; blogien pariin pääsee vasta illalla. Rästejä syntyy muutenkin, koska työt on sellanen hidaste.

Aamusella leikin kellarihamsteria, vai onko se marsu, joka silppuaa ja repii paperia? No, ainakin paperisilppurin virkaa toimitin, kun kävin omia ja miehen ("käskystä") papereita läpi ja tuhosin, minkä kerkesin. Silppurille voisi olla oikeasti käyttöä, mutta tykkään repiä, joten säästyy siinä muutama euro, kun käyttää käsivoimia. Tai sormillehan se käy. En tiedä, missä taas viiraa, mutta minusta on mukavaa repiä aina kaikki mahdollinen, kauppakuiteista ja muistilapuista lähtien. Synnynnäinen tuhooja ja tietoturvako lienen.

Meillä on erikseen pari "paperipussia", johon niitä silppuja kerätään ja sitten aikanaan kuskataan yleiselle kierrätyspisteelle. Lehdistä on ihan pakko repiä osoitetiedot ennen paperinkeräykseen vientiä. Pihan lehtiroskikseen vien vain mainos- ja sanomalehdet. Eipä niistä muistilapuista ja kauppakuiteista varmaan kenellekään mitään hyötyä ole, mutta en tykkää ajatuksesta, että joku kyttää ja lukee niitä tuolla katoksessa. Hakekoot lehtiä, mutta minun jätöksiin ei tarvitse kajota. Ihan sama, kun tulisivat tänne pöytiä ja laatikoita tutkimaan. Tirkistelyä sekin.

Kuutamolla on hyvä olla,
ei huolet paina, ei rasitu polla.
Antaudu sinäkin kuutamolla
taikka anna meidän olla...

Tuli tänään myös ajettua tietä nro 12 ees-taas. Käytiin hakemassa se miehen uusi työauto. Unohdin lähteissä ottaa autoon stereot mukaan, joten takaisin tullessa piti lauleskella, mitä mieleen tuli. Mieluusti olisin kuullut sitä uutta Egotrippiä, mistä tänään on ollut puhetta pitkin poikin. Alkuaikojen Egotrippi oli minun mielestä jotakin aika kamalaa, samoin kuin vanha Rasmus, mutta viime vuosina olen alkanut jopa tykästyä. Joko niiden musiikki on parantunut tai sitten minun maku on monipuolistunut. Kotimatkalle kun lähdettiin, oli jo niin pimeää, että ainoat valot olivat välillä miehen takavalot ja kuu. Niin ja omat ajovalot.

Toivottavasti tuo uusi, ts. uusvanha menopeli olisi sitten pitempäänkin ajokunnossa. Ei ehkä paras ostopäivä perjantai ja 13. mutta kyllähän siitä päätettiin jo viime lauantaina. Huomenna jatkuu pakurojekti. Nyt luen muutaman blogimerkinnän ja valmistaudun nukkumaan. Nyt se uni varmaan tulee, vaikka selin.