Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanovat, mutta jostain syystä minun täytyy keksiä niitä itse. Tai ei nyt sentään, koska Espoon arosuden
sivuilta löytyi Elukkanimi-linkki (jonka linkitykseni ei nyt jostain
syystä toimi. Mitäs alan illan ratokseni näitä kirjailemaan, kun heti
tökkii). Sen mukaan olen Lusmu Karvakoipi. Osui ja upposi. Lusmupäiviä
riittää vuodessa ihan omiin tarpeisiin.
Vähän luonnetta liipaten Muistijäljet kirjoitti oikein osuvasti: "Hyvin suunniteltu on puoliks tehty. Kun oikein kovasti suunnittelen, ehkä mun ei tarvi laittaa tikkua ristiin." Sehän
antoi aivan uuden merkityksen koko sanonnalle, enpä ole ennen tuota
noin päin ajatellut, vaikka ehkä pessimistinä olisi pitänyt. Kannattaa
siis käyttää iso osa päivästä lukemalla erilaisia blogeja, niistä voi
löytää vaikka mitä.
Edessä on taas viikonloppu, mutta ei
siitä sen enempää. Suunnitelmia on, mutta edelliseen viitaten on ehkä
parempi, etten mainitse halaistua sanaa, niin ehkä siinä tapauksessa
tulee tehtyäkin se, mitä pitäisi ja mentyä sinne, minne on ajateltu
mennä. Tai jos pieni vinkki; runopoika.
Tänään taisi olla
toinen melkein aurinkoinen päivä. Toivo hiipii hiljalleen. Osa kukista
huutaa valoa ja minä apua, kun onnistuin kai tappamaan orkideankin.
Mitäs menin ostamaan rautakaupasta, sen siitä saa; vai saako syyttää
ostajaa. Ehkä se ei vaan kuulu ihan joka kodin kalustoon.
perjantai, 11. helmikuu 2005
Kommentit