Pitkästä
aikaa kävin autollla kaupassa ja postissa. Eilen päätin, että hoidan ne
asiat aamusta pois, koska en halua lähteä vasta iltapäivän ruuhkiin
jonottamaan ja hakemaan känkkäränkkää. Postireissu oli tosin turha.
Vaikka tekstiviesti toissapäivänä ilmoitti, että voin hakea paketin eilen klo
16 jälkeen, niin eipä sitä ollut vielä tänäkään aamuna. No,
iltapäivällä uusi yritys. Kaupassakin oli mukava käydä, kun ei ollut
kuin muutama eläkeläinen. Niistä nyt selviää lähes aina.
Mutta se autolla ajo! Suoraan sanoen ihana
tunne (ei voi tietää, ellei ole ollut ajamatta vähään aikaan)! Olisin
voinut jatkaa matkaa vaikka kuinka, mutta täytyy jättää toiselle
päivälle. Mikä ihana tunne, kun ei ollut mies eikä kukaan muukaan
sanomassa vieressä, minne menet ja miten ajat. Sai vain pyörittää
rattia ja körötellä mitä kautta halusi kauppaan. Toisinaan kyllä
itsekin olen aika Hyacintti; sanomassa milloin mistäkin ja
varoittamassa, mutta toki aina aiheesta. Nyt oli mukavaa, kun sain
ajella omin päin (eikä edes läheltäpiti-tilanteita tullut). Pitänee
iltapäivällä käydä uudelleen kysymässä sitä pakettia; sopivasti ehtinee
miehen syntymäpäiväksi, vaikka saakin maksaa kyllä osansa.
Ulkona on ihanan harmaa ilma ja sataa vettä. Nyt voi olla sisällä ja
kuunnella Apulantaa. Jäi eiliset levyt vielä pyörimään. Ajattelin tehdä
viikonloppuna joulukortteja, ellei muuta näpertämistä tule mieleen.
Pari kirjettä pitäisi myös kirjoittaa. Kirjat on pian luettu, joten
maanantaina voisin taas mennä käymään kirjastossa. Tuplapyhät edessä,
mutta eiköhän niistä selvitä. Mies on puhunut, että käytäisiin
lauantaina mm. Toijalassa ja Vammalassa. Hällä on uusi pakukuume, joten
kai se lievittää, kun käy edes katsomassa. Katsoa saa, muttei koskea.
Niinpä.
perjantai, 4. marraskuu 2005
Kommentit