Muistin just, mitä unta näin, kun kävin lukemassa Riiriin blogia. Selitin viime yönä Minttu Hapulille tohkeissani, miten olin nähnyt n Jukin kulkevan Aino-aamutossuissa. Just. Mistä lie pompsahtivat unikuviin. Kaikki yhtä epätodennäköistä, kuin että kansanedustajat tyytyisivät 1500 euron kuukausiansioihin.

Aamusella, kun sain silmät auki, tuumailin, tuntuuko nyt yhtään erilaisemmalta? Viksummalta tahi viisaammalta? En huomannut mitään muutosta. Samanlainen aamu, kuin viime aikoina muutenkin; ei mitään valittamista. Ulkona oli ja on ihanan syksyisen oloista, kuten tänä päivänä aina. Minä tykkään!

Tänään on pyöreä päivä (8 [kahdeksan] On pyöreä) ja kuten muutamana aikaisempanakin vuotena, sattuu taas olemaan myös lenkkipäivä ja kaiken kruunaa illalla jossain ilotulitus. En kyllä kumpaankaan osallistu, mutta kummasti ne muistissa kulkee mukana.
On mukavaa olla vuotta lähempänä neljääkymppiä. Ei kriisistä tietoakaan tai sitten kuljen kriisistä kriisiin sitä huomaamatta.