Lähdettiin aamutuimaan ajamaan Jyväskylään, kun kävimme siellä messuilla. Ehdotin kyllä, että mitäs jos jatkettaisiinkin 9-tietä vaan eteenpäin ja pysähdyttäisiin vasta kotikotona, mutta ei se saanut oikein kannatusta. Uusi yritys sitten pääsiäisen tienoilla, jos hyvin käy.

Aivan ihanan punainen aurinko teki nousua, kun pääsimme lähemmäs Jyväskylää. Niillä seuduilla on mukava heräillä uuteen päivään, jos siellä on aina niin nätit talvimaisemat. Tampereella oli lähteissä -13 pakkasta ja se kiri koko ajan, mitä lähemmäksi Jyväskylää päästiin. Perillä olikin sitten –20. Se tosin ei joitakuita haitannut yhtään, koska liikenteessä oli sivuvaunullinen moottoripyörä, joku matkailijako lienee ja paluumatkalla vastaan tuli "vanha" avoauto. Sellanen hieno, ihan niin kuin Suomi filmeissä ennen vanhaan. Näytti olevan kuskilla ja kyytiläisellä kunnolla vaatteita ainakin päällä. Kivoja piristyksiä, tai paremminkin vilunväristyksiä, kun tällasella kelillä näkee.

Vaikkei Tampereellakaan mitään teiden sankareita ole, niin yhtä vähän niitä oli taas tuolla keski-Suomessa liikenteessä. Mikä siinä onkin, että jos itse meinaa pitää sen ns. turvavälin, niin sitten siihen aina kurvaa kyllä joku teiden kuningas. Kävi mielessä, että pitäisikö perustaa
niitä törppöjä varten blogi, jossa voisi julkaista "terveisiä" ja muita huomioita maanteiltä. Sitä kun puoli Suomea joutuu ajamaan läpi, niin sillekin matkalle ehtii kertyä aina vaikka minkälaista suharia.

Messuilla tuli ihmeteltyä muutama tovi ja kannettua jos jonkinnäköistä esitettä ja tilpehööriä, osa ihan asiaakin. Mies on noilla messuilla käynyt ennenkin, mutta minut hän sai ylipuhuttua tällä kertaa mukaan, vaan enpä taida lähteä toista kertaa. Ihan asiaahan ne varmaan on, mutta kerta riitti, kiitti. Nyt ne on nähty. Käyköön ne, joita ne oikeasti kiinnostaa ja koskettaa. Seuraavaksi tahdon jonnekin askartelu- tai tilpehöörimessuille. Tuolla kyllä yhden osaston kohdalla mietin, että siis hetkinen, minkä alan messut nämä olikaan –erotiikan? Esittelijättäret kun erottuivat vaatetukseltaan ja ulkonäöltään ainakin siitä porukasta, mitä siellä yleensä oli. Onhan se kiva, että miehille (ja miksei naisillekin) on ihan livenä silmänruokaa, ettei aina tarvitse kalentereita tiirata hikisillä ruokatunneilla.

Nyt on ihan lauantaiolo, kun oli tuo matkailuosio sekoittamassa päiväjärjestystä. Edelleen on kaksi vapaapäivää kuitenkin edessä. Mitäköhän sitä tekisi? Muutakin, kuin silakkapihvejä.