Syvä huokaus. Reissu on takana ja paluu arkeen alkanut pikkuhiljaa. Teki kyllä hyvää ja ihmeitä olla muutama päivä mettässä, poissa teeveen ja tietokoneen ääreltä. Myrskystä selvittiin, eikä ärhäkät porot käyneet päälle ja yksi ainut hirvikin nähtiin aidan sisäpuolella. Sainpas sen verran myös aikaiseksi, että kävin poimimassa puolukoita mökkimetsästä, että saan tehtyä lappapuuroa pitkästä aikaa. Kaikki siis hyvin. Ehkä muutaman kerran kävi mielessä, että mitähän BB-taloon kuuluu ja kuinka paljon blogeja jää lukematta, mutta äkkiäkös tässä on suurinpiirtein itsensä saanut ajan tasalle.

13695.jpg

Puolimatkassa
13696.jpg

Perillä
13697.jpg

Puolukkasaalis
***

Täytyy kiittää Visukinttua kävijämäärien melkein triplaamisesta. KIITOS! Sama vaikutus tuskin on täältä päin, sori vaan, koska kävijämääräthän tällasella kellarikirjoittelulla on ihan toista luokkaa, kuin jossain Helsingin lähiöissä. Jarkko teki omanlaisensa blogikokeilun, joka tavallaan onnistui. Jos oli oikeasti tarkoitus teilata muita, kuin omaa ja kavereiden niin erinomaisia blogeja, niin täytyy kyllä sanoa, että hohhoijaa. Joko se on huumorimies, tämä hesalainen vai onko niin ahistunut ja pahaa oloa täynnä, että täytyy tekemisen puutteessa sitten kirjoitella mitä sattuu näppikseltä irtoamaan. Huomionkipeäkinkö?

Kiitos hälle myös arvostelusta, osui aika asian ytimeen. Nimen valinta ei ollut helppo ja oli helppo. Riippuu vähän, miltä kantilta asiaa katson. Joskus tekisi mieli vaihtaa se, vallankin sen jälkeen, kun samanniminen blogi ilmaantui listoille, mutta naputtelen toistaiseksi täältä tähän. Ja mitä ylipäänsä tulee blogien ulkoasuun; voi, että kun kaikki olisivatkin niin taitavia jarkkoja ja pirkkoja, että se viilaus onnistuisi. Omanikin olisi ihan eri värinen ja näköinen, vaan kun ei taidot riitä. Onneksi on näitä ilmaisia ja helppoja ja suomenkielisiä pohjia, niin tyhmempikin kellarikirjoittaja pystyy tuomaan ajatuksensa julki. Kädenkäänteessä. Näin.