Linnan Juhlat on juhlittu ja nyt niistä riittää taas juttua monta päivää. Teeveessä ja lehtien sivuilla on kuvia jos jonkinnäköisistä puvuista ja juhlijoista. Kritisoidaan ja kehutaan, kenellä oli kaunein tai kauhein puku. Mitä sillä on merkitystä, koskapa taas se kauneus tai kauheus on katsojan silmässä. Olen katsonut linnan juhlia pikkulikasta asti, enkä kyllä tiedä, minkä ihmeen takia. Pukujen? Vaikka en edes ole kiinnostunut niistä röyhelömekoista sun muista, mitä siellä näkee. Vai kiinnostaako ne naamat siellä? Joskus, jos on "tuttuja". Tänäkään vuonna sinne ei saanut kutsua se mies, joka sen on mielestäni ansainnut, jos sinne oikeasti ansioillaan pääsevät muusikotkin. Eilen kiinnosti nähdä Hanna Pakarisen mekko ja kyllähän se olikin nätti, hänelle. Kuvittelenko vain, mutta minusta siellä oli eilen tosi vähän nuoria! Ja missä oli Leea Klemola? Vai torkuinko juuri sillä sekunnilla, kun häntä kuvattiin? Harmin paikka.

Melkein torkkumiseksi meni myös Tuntemattoman sotilaan katsominen, mutta vaan melkein. En ole moneen vuoteen sitä jaksanut katsoa, mutta nyt se onneksi näytettiin päivällä, niin pysyi tällanen teeveetorkkujakin hereillä. Onhan se aika vaikuttava teos, ei voi muuta sanoa.

Joulukuun 6. ja silloin, jos joku suomalainen on voittajapallilla, mietin aina, että miksi, oi miksi Suomen kansallislaulu ei ole Finlandia-hymni! Minusta se on vaan niin surullisen kaunis ja ihana, että!

***
Rupuranta oli löytänyt pullopostia! Joskus 90-luvun alussa luokkaretkellä ollessamme heitin Ruotsin laivalta putelin mereen, mutta ei se kyllä tuo Yyterin pullo ollut. Ajattelin silloin, että koska on elämäni tilaisuus mennä oikeaan laivaan ja merelle, niin onhan se nyt pakko pullopostia laittaa maailmalle. Oli jänskää mennä sinne ulkopuolelle ja heittää pullo laidan yli; pelkäsin koko ajan, että joku tulee ja ottaa niskasta kiinni ja kiikuttaa putkaan tai jonnekin, että mitäs täällä viskotaan! Kukaan ei tullut, pullo lensi alas, enkä ole sen koommin sitä nähnyt saati siitä kuullut. En kyllä edes muista, mitä paperiin kirjoitin. Merelle ja laivaan en toista kertaa ole mennyt ja tuskin menen.

Pinserin Sami oli perustanut Bloggaajille oman potin Joulupata 2005 keräykseen, jonne kävin laittamassa myös oman osuuteni. Koska tämä joulu menee kivuttomasti (toivon mukaan) ohi täällä kotona, niin siinä säästynee pitkä penni, kun ei mene rahaa bensoihin eikä osittain turhiin ostoksiin. Kyllä nyt pitäisi olla hyvä mieli.