On tämä hullun hommaa; ulkona on mitä parhain ilma ja mitä teen. Siivoan! Sain eilen päähäni, että voisi olla aika luututa lattiat ja pyyhkiä pölyt. Niinpä tässä olen sitten moppi ja mikrokuituliina kädessä viuhtonut menemään toista päivää, kun ei sitä polkupyörääkään vielä ole saanut hakea.

Radiossa on tullut monta kertaa mainos, että jos ostaa yhden tietyn merkkisen auton, saa siivouksen kaupanpäälle! Just joo! Mielummin pysyn omassa merkissä ja siivoan itse nurkkani (samalla toivoen, että näistä huoneista pääsisi eroon mahdollisimman pian!).

Nyt tässä on taas tällanen pieni ja huomaamaton hengähdystauko, kun mietin, olisiko se siiderin aika ja paikka. Jos nyt kuitenkin iltaan mennessä saisin koko huushollin kondikseen, niin ehkä sitten sen olen ansainnut. Viikonlopun voinee ottaa rennosti (ihan niin kuin siitä koskaan ressiä vetäisin) ja katsella mm. jääkiekkoa!

Eilen piti katsoa Lostin jälkeen vielä se 4400. Miten minusta tuntuu, että se voisi olla hyväkin sarja? Jopa parempi, kuin Lost, vaikkei siinäkään suurempaa valittamista ole. Ainakin tuossa eka jaksossa sattui ja tapahtui! Kyllä ne ulkomailla osaa, tuon käsikirjoitushässäkän.

Ehdin jo kommenttilootassa mainita, miten viime yö meinasi taas mennä ihan pelko persiissä. Heräsin joskus kolmen jälkeen, kun keittiöstä kuului kolinaa. Astiat vaan lentelee tässä huushollissa. Koskahan tiskikaappi tulee alas. Säikähdin taas sillä seurauksella, että uni loppui kuin seinään, mutta enpäs uskaltanut mennä katsomaan, mitä siellä tapahtui. Arvelin vain. Mies ei kolinaan herännyt, tietenkään.

Aamulla hän kertoi, että lattialla oli ollut vastassa hedelmäkori, joka oli tippunut tiskipöydältä. Tiedän. Selityksenä lienee nyt se, että tiskien jälkeen sitä koria vasten nojasi paistinpannu, mutta eihän se ollut päiväsaikaankaan menoa haitannut. Yöllä täällä on ihan omat ohjelmanumerot. Onneksi nukun lasit yöpöydällä, niin en näe kaikkea.