...jos sitä ei osaa soittaa muuten, kuin hengittämällä sisään ja ulos. Sitä musisointia on jatkunut naapurustossa viikkotolkulla, viimeksi juuri nyt. Huomaan viimeinkin vähän ärsyyntyväni, mutta vähemmästäkin ees-taas vetämisestä!

Vintti herättelee ajatusta blogimiitistä. Kannatan ideaa periaatteessa, vaikken olekaan vielä kirkossa kuuluttamassa, että itse siihen osallistuisin. Tammikuuhun asti on pitkä matka ja siihen mennessä ehtii tapahtua vaikka mitä. Voin esimerkiksi erakoitua uudelleen ja paleltua tänne kellariin, että kiipeäminen Kehräsaareen hankaloituu. Tai jotain muita tekosyitä. Mutta ketä asia kiinnostaa, kurkkaa ihmeessä ja kantaa ota! Toimisiko nyyttikestit? Olisiko ihan pöljä ajatus? Kukin huolehtikoon mahdollisesti nestetankkauksestaan, mutta jos ei kutimia tarvita, niin ehkä jotain suuhun pantavaa, ettei ihan jännitys lamaanna. Paikkana kuitenkin Kehris ja talo tuskin tarjoaa, vaikka mistäs minä tiedän... Edes sitä, rohkenenko paikanpäälle. Mietin loppuvuoden ja jahkailen saman verran. Pysytään ajantasalla.

Kuten kellonlyömästä näkyy, tämän iltainen pimeätaivallus sai jäädä. Paikkoja kolottaa siihen malliin, että hyvä kun kotona pääsen liikekannalle muuallekin, kuin sohvannurkkaan. Voipi johtua eilisestä, mutta voi johtua myös jostain muusta. Lääkepaukku jos toinenkin piti ottaa kaiken varalta, koska kuvittelin paleltuneeni tänään kotimatkalla ja töissä on ollut liikkeellä sen verran sairasta porukkaa (kaikella kunnioituksella), että hyvin käy, jos käy hyvin ja pöpöt minut ohittaa.