20 pilleripäivää takana. Toinen satsi, erimakuinen ja vähän eri arvoilla, alkaa huomisaamusta. Senkin uhalla, että väsyn vain entisestään, vaikka toivottu vaikutus olikin jotain ihan muuta. En ole koskaan oikein uskonut vitamiinikuureihin, paitsi rautatabletteihin joskus murrosiässä. Ne tosin maistuivatkin niin pahalta, joten ei ihme, että tepsivät. Ja äidin paistamat maksapihvit. Jo lähti veriarvot nousuun.

Nykytilannetta en tiedä, kun en ole päässyt mokomia mittauttamaan missään. Piikittääköhän kukaan missään ihan vain mielenkiinnosta? Vai täytyykö olla parempi syy, jotta ne arvot saisi tarkistettua? Tässä kaupungissa on vielä paljon asioita ja paikkoja, mitä pitäisi ottaa selvää ja tehdä. Verenluovutus on myös ajatuksissa, mutta ei näillä rahkeilla.

Eilinen kupeksinta ja kutominen iltamyöhään kostautui totta kai taas tänä aamuna. Vielä se torkkuherääminen onnistuu ja annan sille luvan, mutta olisipa hauskaa nukkua ensimmäisenä työaamuna pommiin! Se se tästä vielä puuttuu. Pitäisi ottaa sama "tiukka taktiikka", kuten Mamalla ja laittaa kone säppiin iltakuuteen mennessä, mutta tiedän, etten malta.

Kävin tänään katsomassa uusia kumisaappaita lähikaupasta, mutta valikoima oli tylsääkin tylsempi. Ennestään löytyy mustat Kontiot, joten vaihtelua kaivataan. Olen nähnyt vilauksen, että nykyisin sitä valikoimaa on mistä valita, joten täytynee suunnata joku päivä taas lähiöitä kauemmas. En vielä tiedä, minkälaisia haen, mutta kyllä ne sitten sieltä kaupanhyllyltä silmiin pistää ja haju nenään.