Viikonloppu hurahti taas mennessään ja arkena taitaa aika mennä aatellessa, päivät päätä käännellessä. Pagisijan blogista löysin eilen kivan linkin, jollasta moon aina halunnu. Nyt sitten herätessä muistin yhden sananlaskun vähän väärin, mutta ehkä se on lähempänä minua, kuin se alkuperäinen.

Oli niistä pakkasista jotain hyvääkin, kun sain lauantaina sulatettua pakastimen. Tein mustikkamuffinssejakin, vaikkei niitä jäänyt pakastettavaksi asti, kun menivät parempiin suihin. Mieskin söi, vaikkei muka tykkää mustikoista. Joku päivä voisin tehdä pinaattikeittoa. Katsotaan meneekö se täydestä. Sitäpaitsi olen joutunut muutaman kerran syömään kaalikeittoa; miehen suurta herkkua, minun ei.

Eilen meinattiin irrottaa dvd-aparaatti, josko sen saisi viimeinkin vietyä korjattavaksi. Jostain tuli vain mieleeni, että pitäisikö kokeilla, toimiiko, ettei tarvitse nolona kantaa ehjää laitetta korjaamolta kotiin. Monta kuukautta tässä on mennytkin, ettei sitä ole testattu, koska viimeksi se jätti elokuvan kesken eikä sen jälkeen jaksanut pyörittää mitään diiviidii-levyjä. Kuinka ollakaan se toimi! Kokeiltiin useampaa elokuvaa ja kaikki lähti pyörimään, niinkuin pitää. Eri asia sitten, jaksaako koko levyä näyttää, mutta se on sen ajan murhe. Nyt voi sitten katsoa elokuvia myös olohuoneen puolella, jos vain tarkenee. Tähän asti pleikkari on tarjonnut elokuvanautinnot.

Omituisuuksiini voinee liittää vielä itkut. Tuli taas eilen mieleen, kun katsoin Golden Globe -lähetystä ja kyyneleet meni pyjaman kauluksesta sisään aina välillä. Itken hyvät ja pahat, kun liikutun niin pienistä ja isoista asioista. Eiliset puheet, ne joissa sanottiin muutakin, kuin Thank you..öö..mm..Thank you.., olivatten jotenkin niin liikuttavia, että tippa poskellahan sitä sain taas olla. Esim. se yksi nainen, joka kertoi olevansa 53-vuotias ja saaneensa ensimmäisen pääosan elokuvassa ja siitä nyt sen pystin.

Tai jos joku voittaa jonkun ja on siellä ykköskorokkeella ja soi surullisen kaunis kansallislaulu, niin on varma, että minulla tulee kyynel jos toinenkin. Maamme-laulu ei kuulu siihen sarjaan, vaikka hienoa onkin, jos myös suomalainen voittaa. En vaan tykkää kyseisestä laulusta.

Pahimpia ovatkin sitten kaikki lähtö- ja erotilanteet; ihan sama kuka lähtee ja minne lähtee, mutta jos on kyse vähän pidemmästä ja lopullisemmasta "erosta", niin itkuksi  menee, mutta menköön.