Lääkitys
taisi ehtiä ajallaan, koska eilisestä nuhailun tunteesta ei ole enää
tuntoakaan. Senkö siitä saa, kun ehtii mainita, että kipeänä en ole
ollut, kuin viimeksi ja sitten kun mesoaa muillekin, kuin miehelle,
niin johan iskee kaikenmaailman räkätaudit ja kuumeet. Toivoa sopii,
että eilisillan tilkka miestä väkevämpää teki tehtävänsä. Ei tässä
ainakaan tunnu "miltään", vielä vähemmän haluan tulla kipeäksi. Ei
työttömänä ole aikaa sairastella.
Eiliset vuodatukset tänne meni vauhdilla ohi, kun en jaksanut sohvalta
ylös nousta, vaan kituutin katsomalla Telvistä. Voi jösses! Miksei
sitäkin ohjelmaa voinut joku muu "juontaa", kuin Viivi. Minun toleranssi on rajallinen, kuten ehkä on tullu selväksi. Ahdisti
ja epäilytti äänestysten oikeellisuus siinä vaiheessa, kun kolmosen
ohjelmia voitti peräperää, mutta onneksi väliin mahtui Risto
Kaskilahti. Se mies on kyllä vedetty kielestä tähän maailmaan. Hyvä
niin.
Muutaman
päivän sisällä pitäisi ratketa, jatkuuko tämä työttömyys, vai pääsenkö
verestämään muistia ja oppimaan kenties jotakin uutta ja ihmeellistä.
Olisi aivan tervetullut vaihtoehto, vaikkakaan ei tämä kotonaolokaan
ole tehnyt tiukkaa, mitä nyt rahallisesti joskus harvoin. Kuten
aikaisemmin sanoin, tykkään olla myös keskenäni, joten nautin näistä
aamuista ja päivistä, kun saan olla yksin ja tehdä omiani, kun mies on
lähtenyt töihin. Sitä saa paljon enemmän aikaiseksikin, kun on täällä
yksin. Kumma juttu. Ei minusta tosin mitään kotirouvaa tule
tekemälläkään. Rouvaa ensinkään!
Työuupumuksesta piti sanomani jotakin. Oma työhistoria ei
nyt niin pitkä ole, ainakaan yhdessä ja samassa paikassa, että siinä
olisi voinut kovin uupua. Ei työn määrästä eikä muutenkaan. Joskus
ajatellut, että se uupuminen tulee ennemminkin työilmapiiristä, kuin
siitä työn määrästä, joka voi olla isokin. Sitten vielä, jos niitä
töitä voi/täytyy tuoda kotiin asti, muutenkin kuin vain ajatuksissa.
Ehkä joissakin töissä se työmäärä ei ole edes itse valittavissa, joten
pakostakin voi kertyä ja sitten ei ole kellään mukavaa. Voin mennä taas
pöpelikköön, jos väitän näin mutu-tuntumalla, että työuupumusta on
varmaan enemmän naisilla kuin miehillä. En kovin montaa miestä ole
kuullut valittavan työstään, sillä tavalla vakavasti,
että ihan sairaslomalle asti olisi pitänyt mennä, mutta naisia sitäkin
enemmän. Aika -liian usein siellä taustalla on ollut huono ilmapiiri
työpaikalla, ei se töiden määrä. Ei ole yllätys se, että
naisvaltaisilla työpaikoilla on enemmän tuota työ- ja muuta uupumusta.
Tuskin tähän nyt tarvitsee esimerkkejä, kun se on tiedetty jo vuonna
yksi ja kaksi, mitä seuraa, jos naisia on tekemisissä enemmän kuin
yksi. Kukaan harvemmin yksin tappele, en edes minä. Viimeisin
ei-ehkä-niin-hyvä esimerkki on tämä Diilin mies- ja naisporukka. En nyt
niin intensiivisesti ole sitä sarjaa katsonut, mutta sen vähänkin
perusteella on nähnyt, miten ne naiset tulee keskenään toimeen ja miten
miehet. Naisilla sitä yhteistä säveltä on aika vaikea löytää ja
lopputulokset on nähty. Eka jaksossa vielä olin sitä mieltä, että
naisporukkahan on aika pätevä, mutta kummasti on mielipide muuttunut
tässä matkan varrella. Tai sitten on niin, että niitä päteviä on liian
paljon samassa sakissa.
Jos joka-aamuinen töihin meno alkaa olemaan pakkopullaa, niin eiköhän
siinä vaiheessa ole tarvis tehdä jotakin. Ainakin ajatella ääneen, että
miksi se on niin? Mikä siellä mättää? Ehkä työpaikan vaihtaminen on
viimeinen vaihtoehto, mutta jos ei muuta ole, niin kannattaa miettiä
sitäkin. Siinä mielessä määräaikaiset työsuhteet ovatkin minusta
parempi vaihtoehto, koska jos huono paikka sattuu kohdalle, niin siinä
ei ainakaan tarvitse kituuttaa eläkeikään asti. Ja onko se niin paha,
jos välillä joutuu olemaa ilman töitä? Ei. Tiettyyn rajaan asti. En
tarkoita, että sitä pitäisi alkaa sitten kattoon sylkemään ja
sosiaalipummeilemaan ja viettämään aikaa ostoskeskuksissa.
Työttömyysajan voi ottaa niin monella eri tavalla. Sekin on asenteista
kiinni. Muutaman viikon tai kuukauden paussi menee lomasta, eikä sitä
työnhakua ole kielletty sinä aikana. Enkä ymmärrä sitä, miksi valitetaan, ettei ole töitä.
Mitä ne sitten on, joita löytyy mm. täältä? Onhan niitä hakijoita, en sitä sano, ja harvalla tärppää, mutta kannattaa edes yrittää.
keskiviikko, 16. helmikuu 2005
Kommentit