Eilen
ei ollut tarpeeksi pakkasta lähteä ulos asti, mutta tänään oli: -24.
Hyvä päivä ulkoilla. Ei toki ole mukavaa, jos auto jäätyy tienposkeen
ja junat myöhästelee, mutta näin jalkapatikalla se on mitä mukavinta.
Auringonpaistekaan ei niin paljon
haittaa, kun lumi narskuu kenkien alla ja pakkanen nipistää poskia.
Kyllä se vähempikin riittää, mutta en pane pahakseni, vaikka pakkaset
tästä vielä vähän kovenisivat. Tarpeeksi vaatetta päälle, niin mikäpä
tuolla on haahuillessa. Jos asuttaisiin omakotitalossa, voisi ääni olla
ehkä vähän toinen, mutta kun ei asuta. Valitettavasti.
Oli kyllä ihan asiaakin, miksi piti lähteä liikkeelle; kävin
äänestämässä ja vein kummipojalle syntymäpäiväkortin postiin. Vesivärit
jäi tällä kertaa ostamatta, koska tarjolla oli vaan yksi ainoa rasia,
jota en huolinut. Liian paljon hempeitä värejä; minulle riittää ihan ne
perusvärit. Leivinjauhe unohtui sitten muuten vaan, mutta ostinpa
appelsiineja taas lisää. Ei tarvinne vitamiineja, kun popsii oransseja
pyöreitä. Ainut, mikä tästä pakkaspäivästä jäi puuttumaan, on
potkukelkka.
Tämä päivä alkoi kaikinpuolin paremmin kuin eilinen; postikin tuli jo
puoli yhdeksältä. Taitaa olla tämän osoitteen ennätys. Työttömänä
postintulo on aina ollut vähän sellanen kohokohta, odotettu kolina.
Tänään se tosin säikäytti pahemman kerran, koska kello oli aivan liian
vähän.
Eilen vertailin erinäisiä tallentavia digibokseja ja nyt on tilauksessa
yksi Topfield. Jännää, mikä se on sitten loppupeleissä, mutta sen
perusteella, mitä lehtiä ja nettiä uskoo, niin ei se ihan huonoimmasta
päästä pitäisi olla (kuten se ensimmäinen vaihtoehto, josta kuulemma ei
muuta löydykään, kuin vikoja. Siksi se niin "halpa" kai onkin). Kuun
asento tiesi sitä, että tilasin myös pari levyä. Mitäpä sitä ei tekisi,
kun oikein paljon ahistaa.
Saanen suositella taas hauskaa merkintää. Ehkä omituisuuksiini kuuluu joidenkin lapsuusmuistot, mutta se nyt ainakin on varmaa, että tykkään melkein kaikista
alle 3-vuotiaista. Aivan erityistä tykästymistä olen havainnut, jos se
taapero on poikalapsi ja on vähän pulskanpuoleinen. Silmälasipäiset lapset taas aiheuttaa aina oooo-ajatuksen. Ne vaan on niin herttasia, en voi mitään.
torstai, 19. tammikuu 2006
Kommentit