Jopas nyt on maailmankirjat sekaisin, kun nousin silmät ristissä jo varttia vaille 7, joka tosin oikeasti oli 5.45, ennen kuin tähän "kesäaikaan" taas tottuu. Pitäisikö se sitten kiittää vai kirota, mutta onpahan ainakin pitkiä aamuja, kun ei hukkaa niitä nukkumiseen. Minkä takia silloin, kun on pakko nousta, se on yhtä tervanjuontia?

Myönnän, että on näihin aikaisiin nousuihin syynsäkin. Muutaman kerran kun on ollut – jos ei nukkumassa, niin ainakin pyjamassa, kun ovikello on soinut ja vastassa on ollut reipas postipoika paketin kanssa. Sitä tosin ei ole tapahtunut nyt pitkään aikaan, kiitos näiden pirteiden aamujen. Ja olen kyllä vannottanut miestä kertomaan, jos tietää, että on paketti tulossa. Sittenhän näissä kerrostaloissa on aina se "vaara", että joku kuka vaan tulee ja pimpottaa ovikelloa. Kosteusmittaajiakaan, joiden piti tulla kartoittamaan se jääkaapin edusta, ei ole vielä näkynyt, jahka edes tulevat.

Kolmas erittäin hyvä syy on nämä blogit. Näihin saa luvattoman paljon aikaa kulumaan ja ehtii pari kahvikuppia juoda siinä ajassa, kun käy omia ja toisten suosikkeja läpi. Äskenkin näin surullisen uutisen ja ennen mitään iltapäivälehtiä.

Kaikesta huolimatta, lepposta loppuviikkoa!